Metallimusiikki.net

Denveriläinen Cephalic Carnage on katsonut aiheelliseksi ilahduttaa kuulijoita ensimmäisen levynsä uudelleenjulkaisulla. Plätty pitää sisällään peräti 28 biisiä, tosin monet näistä ovat vain jopa muutaman tahdin mittaisia “biisejä”. Aluksi voisi kuvata kuuntelijalle matskun olevan todella rankkaa tykitystä, jota levy-yhtiö vertaa mm. Cannibal Corpseen ja Napalm Deathiin. Sanalla sanoen monimutkaista metallia, josta joko pitää, tai sitten ei.

Levy potkaistaan käyntiin erikoisella sekahedelmäkeitoksella, minuutin parin "Anechoic Chamber":illa, joka on joltain toiselta planeetalta. Heti alussa huomio kohdistuu erittäin napakkaan rumputyöskentelyyn ja taitavaan ja rankan kuuloiseen kitarointiin, hyvillä soundeilla.

Käy selväksi, että tämä levy ei olew mikään “kasiraituri-tuotos”, vaan äänitysraitoja on varmasti käytetty todella reippaasti ja kitaroita tuplailtu useaan otteeseen.

Levyn biisit on sidottu toisiinsa erilaisilla äänitehosteilla ja välijutuilla. Levyn parhaisiin biiseihin lukeutuvassa “Extreme of paranoia” -kappaleessa, bändi löytää mainiolta kuulostavan akustisen vaihteen mättämisen väliin. Hieno biisi. Lopun rumpukonekikkailu tuo mukavan lisänsä.

Levyn parhaisiin lukeutuu myös aivan mainio “Perversion and The Guild After”. Varmasti mahtava pala keikkasetissä.

Kokoelman kummallisinta antia alkaa löytyä loppupuolelta. Jopa vain muutaman tahdin mittaisista “biiseistä”, kuten jo tuli mainittua. Näiden funktiota en aivan ymmärrä, sillä ne ovat mielestäni turhaa studiokikkailua. Loppupelistä erottuu kuitenkin kelvollinen biisi, nimeltään “Occural Penile Receptacle”.

Melkoista huumorintajua bändiltä osoittaa se, kun yhtye laittoi parin minuutin mittaisen äänitteen “laattaamisesta”, eli yrjöämisestä, vain CD:llä kuultavaksi bonuskappaleeksi.

Diggailupisteet 6.5/10, rumpalille ja kitaroille 8/10.

Arvostelu: Jouni Kautto / Poison.