Metallimusiikki.net

Kokeellista black metallia Helsingistä käsin työstävä yhden miehen kokoonpano Dødkvlt aloitti toimintansa vuonna 2009, ja on jo vuoden sisällä saanut yllättävän suuren määrän kuuntelijoita. Sain Dødkvltin perustaneen Lord Theynianin kiinni lauantain myöhäisenä iltana. Rupattelimme niitä näitä kesäillan synkistyessä entisestään. Herran ensimmäinen levy “I” julkaistiin Ewiges Eis Records –levy-yhtiön kautta tämän vuoden keväällä. Debyyttialbumin biisejä voi käydä kuuntelemassa yhden miehen yhtyeen MySpace- ja Last.fm-sivuilta.

Kerro hieman historiaa. Mistä Dødkvlt sai alkunsa?

Koko homma lähti silloin käyntiin, kun edellinen bändi oli hitaasti kitumassa pois ja päätin kokeilla rahkeita black metallin saralla. Ensimmäinen kokeilu päätyi tuolla debyytille asti (ensimmäisen levyni “I” ensimmäinen biisi “Inn i virvelen av brennende sjaktene av skjærsilden”). Kyseinen biisi oli pitkään ilman laulua, enkä uskonut, että koko hommasta koskaan syntyisi projektia. Heitin kyseisen biisin nettiin kuunneltavaksi. Kiitos positiivisen palautteen, päätin sitten tehdä lisää ja tästä syntyi tämä ensimmäinen levy.

Nimi Dødkvlt kuulostaa uuden kuuntelijan korviin jopa hieman parodiselta. Näin ei ole kuitenkaan tarkoitus? Mistä nimi tulee?

Halusin nimestä ennen kaikkea uniikin, traditionaalisen, vahvoja mielikuvia herättävän ja heti mieleenpainuvan. Mielestäni nimi kuvaa musiikkiani ja vaikka se vaikuttaisi ulkopuolisesta näkökulmasta “parodiselta”, en näe itse asiaa niin.

Black metal -skenessä ja yleensäkin metallialalla on nykyään aika paljon kilpailua. Mikä tekee Dødkvltista hienomman, erikoisemman, paremman tai pahemman kuin muut black metal -bändit? Miten pyrit erottumaan joukosta?

Uniikki sekoitus vaikutteita. Kuuntelen laajalti erilaista musiikkia bm-genren sisältä sekä ulkopuolelta ja nappaan eri puolilta ominaisuuksia, joista pidän — koukkuja, jotka pistävät korvaan.

Panostan laatuun enkä määrään. Liian monet bändit, etenkin yhden miehen projektit, suoltavat kaiken ulos saadakseen mahdollisimman laajan katalogin, mutta mielestäni tärkeämpää on panostaa laatuun. Tälläkin hetkellä minulla olisi useampi levy valmiina, mutta jätän puolivillaiset biisit julkaisematta.

Mitkä ovat suurimpia vaikutteitasi?

Kuuntelen niin paljon musiikkia jatkuvasti, että on lähes mahdotonta mainita paria vaikuttajaa. Suosikkibändit vaihtelevat päivittäin, koska ruokin omaa inspiraatiotani monilla eri bändeillä ja musiikkityyleillä. En kykenisi tekemään musiikkia jos kuuntelisin jatkuvasti vain samaa musiikkia päivästä toiseen. Etsin jatkuvasti jotain uutta musiikkia laajentaakseni omaa ideapankkiani.

Availe vähän sanoituksia, sillä niitä on kuulijan melko vaikea lähteä ruotimaan, ainakin norjankielisissä biiseissä. Entä mistä lähti idea ja innostus suomalaisena vääntää biisejä norjaksi?

Olen itse asiassa puoliksi norjalainen. Isäni on sieltä kotoisin. Pidin sitä englantia vahvempana kielenä black metallin tulkinnassa. Halusin myös kunnioittaa traditiota. Ensimmäinen levy on tarinallinen kokonaisuus, jossa mies käy sisäisen taistelun, joka lopulta päättyy häviöön. “Mitt Epitaf” -biisissä mies toteaa olevansa heikko ja hän luopuu taistelusta.

“The Rain” -biisissä käsitellään elämän lopullista merkityksettömyyttä. Levyn alkupään biisit kuvaavat miehen transformaatiota lampaasta sudeksi ja lopulta syöksyä. Kyseessä ei varsinaisesti ole konseptialbumi, mutta biisit ovat tehty siinä järjestyksessä kun ne levyllä ovat. Tämä muodosti eräänlaisen tarinallisen jatkumon.

Tästä päästäänkin albumiin. Miten tyytyväinen olet esikoisalbumiisi? Entä sen saamaan vastaanottoon?

Se on aika naiivi näin jälkikäteen mietittynä. Itse pidän enää kahdesta viimeisestä kappaleesta, koska ne vastaavat muita biisejä enemmän nykyistä linjaani. Kokeilun määrä levyllä jäi aika vähäiseksi, koska tähtäsin perinteisempään ilmaisuun aluksi enkä osannut laajentaa skaalaa.

Olin lähinnä yllättynyt positiivisesta palautteesta, jota levy sai arvosteluissa. Toivon kuitenkin etteivät ihmiset odota seuraavalta levyltä samaa linjaa, koska toinen levy tulee sisältämään paljon enemmän vaihtelua ja se tulee olemaan omaperäisempi kokonaisuus.

Kaikilla muusikoilla on tietenkin viha-/rakkaussuhde musiikkiinsa. Olen joutunut viettämään monia tunteja levyn sisältöä työstäessä, joten loppujen lopuksi sitä tulee väkisinkin vihaamaan. Kuten aikaisemmin totesin, en jaksa samaa musiikkia loputtomiin ja siksi haluan ettei Dødkvltin levyille aseteta liikaa ennakko-odotuksia, koska yksikään ei tule olemaan kopio edellisestä.

Olen toki tyytyväinen ensimmäisen levyn saamaan vastaanottoon. En olisi osannut odottaa vielä debyytiltä niinkin hyviä arvosanoja. Myös black metallin ystävät ovat ottaneet yllättävän suopeasti uuden tulokkaan vastaan.

Kerro hieman biisintekoprosessista. Kappaleet ilmeisesti syntyvät kotioloissa, mutta niistä ei silti paista liikaa kotikutoisuus läpi. Käytätkö minkäänlaista studiota, vai onko jokainen tekele täydellisesti kotikeinoin nauhoitettu?

Biisit lähtee useimmiten kotona inspiroituneessa tilassa kitaran soitosta. Yleensä koko biisin kitaraosuudet syntyvät siinä yhdeltä istumalta, jonka jälkeen alan kasaamaan rumpuja siihen päälle. Tämän jälkeen lisään loput elementit ajan myötä (keyboardit ja samplet jne.) ja laulut tulee yleensä viimeisenä.

Ennen levyn julkaisua — prosessi, jota käyn nyt toisen levyni kanssa — kuuntelen biisit läpi uudelleen ja lisään kerroksia viedäkseni biisit “seuraavalle tasolle”, julkaisukelpoiseksi materiaaliksi.

Kaikki tapahtuu yksin kotona. Kukaan muu ei missään vaiheessa puutu prosessiin. Minulla on yksi selkeä visio koko työstön ajan.

Kiitos haastattelusta!