Metallimusiikki.net

Brittihevin kuningas, Iron Maiden, saapui tänäkin vuonna sulostuttamaan kesäämme. Tällä kertaa Helsinkiin. Yhtye oli Suomessa peräti 23. keikallaan, ja tällä kertaa teemana oli “The Final Frontier”, viimeisimmän levyn kiertue. Lämmittelijäksi oli saatu Alice Cooper, joka hoiti hommansa mallikkaasti ja tarjosi lavashowtakin, muun muassa giljotiinitempun muodossa. Vähitellen stadionin katsomot, ja kenttä alkoivat täyttyä Maiden-faneista. Stadioni ei ollut aivan loppuunmyyty, mutta paikkoja oli enää vain kauimmaisessa päätykatsomossa. Iron Maiden antoi hiukan odotuttaa itseään, ennen kuin show päräytettiin käyntiin!

Keikka käynnistyi pitkähköllä introlla, jonka aikana videot pyörivät screeneilla, ja konepohjat paukuttivat. Lava oli lavastettu “hylätyksi avaruusasemaksi”, joka oli pieni pettymys, koska olin odottanut jotain suureellisempaa. Viimeinkin bändiläiset astuivat lavalle ja tykitys alkoi. Aloitusbiisiksi oli valittu uuden albumin nimibiisi, “The Final Frontier”. Suoraan sanottuna aloitus, eikä koko alkukeikka oikein saanut yleisöä syttymään. Churchillin puhetta ja “Aces High” -raitaa jäin kaipaamaan. Mutta ajat muuttuvat. Tämä alkukeikka oli varmasti mannaa nuoremmille faneille, joista moni äityi melkoiseen ilonpitoon. Yleisö sai jo pientä lämmittelyä “2 Minutes to Midnight” -biisin aikana, mutta varsinaisesti kenttäkatsomo kiehahti eloon kuullessaan “The Trooper” -hitin alkuriffit. Valitettavaa oli, että tämä oli illan ainut kappale mielettömän hienolta “Piece of Mind” -levyltä. Muutenkin biisilista painottui uudempaan tuotantoon.

Uudelta levyltä kuultiin viisi biisiä. “The Trooper” -raidan aikana nähtiin pientä lavashowta, Bruce Dickinsonin juoksennellessa lavasteissa vanhanaikaiseen englantilaiseen sotilasunivormuun pukeutuneena, ja Englannin lippua heiluttaen. Välillä Dickinson äityi pitkiin välipuheisiin. Mies todisteli, että kiertue ei tule olemaan yhtyeen viimeinen. Bändi kyllä soitti hyvin tiukasti. Soundit olivat hyvät, sen verran kuin ne nyt stadionilla voivat olla.

Tietysti keikalle oli myös ympätty akustista ja tunnelmoivaa musiikkia, joka ei mielestäni toimi hirveän hyvin isolla areenalla. Jollain tapaa keikasta jäi vähän lattea muisto, paljolti juuri niiden klassikkobiisien puutteen takia. Tuntuu, että niillä biiseillä yleisökin olisi lämmennyt paremmin mukaan. Loppukeikasta kuitenkin kuultiin muutamia klassikoita, jotka tempasivat yleisön mukaansa. Bändi kuitenkin teki työtä lavalla aivan täysillä, ja musiikkia sinänsä oli hieno kuunnella. Näidenkin puutteiden kanssa mukava keikka!

Nämä biisit kuultiin:

1. Satellite 15… The Final Frontier
2. El Dorado
3. 2 Minutes to Midnight
4. The Talisman
5. Coming Home
6. Dance of Death
7. The Trooper
8. The Wicker Man
9. Blood Brothers
10. When The Wild Wind Blows
11. The Evil That Men Do
12. Fear of the Dark
13. Iron Maiden
14. The Number of The Beast (encore)
15. Hallowed By Thy Name (encore)
16. Running Free (encore)

Iron Maiden on:

• Bruce Dickinson (laulu)
• Dave Murray (kitarat)
• Adrian Smith (kitarat ja taustalaulu)
• Janick Gers (kitarat)
• Steve Harris (basso)
• Nicko McBrain (rummut)