Metallimusiikki.net

Swallow the Sun on julkaissut toinen toistaan mahtavampia levyjä. Tuntuu, että levy levyltä on pistetty paremmaksi, ja aina uudesta levystä puhuttaessa hirvittää voiko sen hetken uusinta koskaan enää päihittää. Vaan taas pistivät Jyväskylän poijaat paremmaksi. Pitkään odotettu "Emerald Forest and the Blackbird" on levy, jota pystyy kuuntelemaan loopilla päivätolkulla kyllästymättä. Miksi näin? Kerron mielelläni.

Levy on siinä mielessä erilainen, että sen kansia tarkastellessa se ei ensialkuun tunnu doomilta tarinan pohjalta. Se on enemmänkin eepos, ja se käy ilmi jo ensimmäisenä aloittava nimikkoraidan alusta, kun vanhan hevosrattaan koliseva ääni katukivetyksellä ja raskaita kitaroita edeltävä naisen vieno surumielinen hyräily täyttää tärykalvot. Kerrotaan selvästi tarinaa ja samalla eletään vaikeita aikoja. Tämä tuo nostalgisen, mietteliään fiiliksen, kaihon, joka jatkuu pitkin levyä, josta tulee hyvä ja rauhoittava olotila.

Levyllä on sopivasti rauhallisia kappaleita, joihin en löydä yhtä hyvää suomenkielistä adjektiivia kuvaamaan kuin englannin "gloomy", synkkä, pimeä ja alakuloinen. Näistä kuvaamistani biiseistä Cathedral Walls on levyn parasta antia. Kappaleesta löytyy myös musiikkivideo. Nightwish-keulahahmon Anette Olzonin ääni on kappaleeseen suorastaan täydellinen.

Pidän siitä kuinka levy on samalla kevyt ja jopa popahtava Mikko Kotamäen selkeän laulun painottuen moneen kappaleeseen, kuten Hearts Wide Shut, Silent Towers, This Cut is the Deepest, mutta samalla sisältää erittäin julmia black metal -sävytteisiä erittäin vihaisia kipaleita, kuten "Hate, Lead the way" ja "Labyrinth of London (Horror Pt. IV)". Niin selkeät kuin murisevatkin lauluosuudet ovat mestarillisia.

Joku voisi luulla että monipuolista doomia on vaikea tehdä, mutta Swallow the Sun osaa homman. Se kävi jo ensimmäisestä levystä ilmi, mutta homma on muuttunut faktaksi aina uuden levyn pölähdettyä markkinoille. Kappaleet luovat synkkyyteen erilaisia, uskomattoman kauniita ulottuvuuksia. Biisit herättelevät ilmoille erilaisia tulkintoja, ajatuksia, vetävät mukaan syövereihinsä.

Levyä on erittäin vaikea kritisoida, voiko sitä? Levy ei ole viidestä julkaistuista se helpoin, mutta voisin sanoa että monipuolisin ja rikkain. Tässä on levy joka ansaitsee kaiken saamansa ylistyksen ja mairittelun. Monipuolisen doom metallin ystäville Swallow the Sun on bändi, joka toimii levyltä erinomaisesti. "Emerald Forest and the Blackbird" on levy joka kertoo mikä bändi on melodisen doomin ehdoton lippulaiva. Ja sellaisena pysyykin. 4,5/5.

"Emerald Forest and the Blackbird" -albumin kappaleet:

1. Emerald Forest And The Blackbird
2. This Cut Is The Deepest
3. Hate, Lead The Way
4. Cathedral Walls
5. Hearts Wide Shut
6. Silent Towers
7. Labyrinth Of London (Horror Pt. IV)
8. Of Death And Corruption
9. April 14th
10. Night Will Forgive Us

Swallow the Sun on:

• Mikko Kotamäki (laulu)
• Juha Raivio (kitarat)
• Markus Jämsen (kitarat)
• Aleksi Munter (kosketinsoittimet)
• Matti Honkonen (basso)
• Kai Hahto (rummut)