Metallimusiikki.net

Ruotsin Umeåsta saapuva Assailant laulaa toivottomuudesta nasevasti nimetyssä “A Day Tomorrow” -musiikkivideossan, jonka ohjasi Village Road Filmin Owe Lingvall. Tämä biisi kuullaan yhtyeen parin viikon päästä Dockyard 1:n kautta julkaistavalla “Wicked Dream” -albumilla. Kiekko on bändin julkaiseman mediatiedotteen mukaan kypsempi kuin edeltäjänsä, mutta se osoittaa samalla Assailantin löytäneen oman uniikin metallityylinsä. Biisit albumilla ovat melodisia, samalla raskaita ja niihin on räiskitty vaikutteita rockista sekä death ja thrash metallista. Bändi hehkuttaa tulevan pitkäsoittonsa kruunun olevan balladimainen värssy, joka tunnetaan nimellä “Eternal”.

Yhtyeen debyyttialbumi, “Nemesis Within”, tuotiin esiin vuonna 2006 Dockyard 1 -levymerkin julkaisemana.

Progressiivista progemetallia soittava bändi uutisoi tämän “A Day Tomorrow” -nimisen musiikkivideon kuvaustöiden päättyneen sunnuntaina 20. tammikuuta illalla puoli seitsemän aikaan alkuillasta.

Assailant-orkesterin uusin opus on nimeltään “Nemesis Within”. Kyseessä on pitkäsoitto, joka julkaistiin pari vuotta sitten Dockyard 1:n toimesta. Levy sisältää 11 biisiä, sekä Japanin-versio bonuskappaleena sellaisen värssyn kuin “Soulless”. Levyllä kuultavassa kappaleessa “Vanity Unfolds” käy soittamassa kitarasooloja sekä Nils Norberg (Nocturnal Rites) että Emil Norberg (Persuader / Savage Circus). Nämä kaksi edellä mainittua veljestä ovat Assailantin kitaristina toimivan Oskar Horberg velipoikia. Oskar Horberg on veljeskolmikon nuorin.

“Wicked Dream” -albumin kappaleet:

1. A Day Tomorrow
2. Wicked Dream
3. The Sin
4. Fade Away
5. …From The Hour Of Birth
6. Catch
7. Soul Degenerate
8. Evolution Of The Wind
9. The Cell
10. Eternal (akustinen)
11. Instincts

Assailant on:

• Oskar Horberg (kitara)
• Patrick Larsson (rummut)
• Peder Sundqvist (laulu)
• Peder Sandström (koskettimet)
• Joakim Jonsson (basso)
• Markus Sundbom (kitara)

Bändin tarina käynnistyi vuosituhannen alkumetreillä, kun Jocke ja Oskar ryhtyivät soittamaan musiikkia yhdessä useissa eri bändiviritelmissä. Myöhemmin kolmikon vakituiseksi seuraksi lyöttäytyi Peder Sandström. Muutamia vuosia myöhemmin kolmikko hoksasi, että ryhmän tuohon aikaan käyttämä rumpali ei oikein kyennyt hoitamaan virkaansa, joten Patrikille päätettiin tarjota mahdollisuutta soittaa heidän kanssaan. Bänditreenit osoittivat Patrikin passeliksi pellinpaukuttajaksi. Tässä välissä miehistö päätti hylätä aikaisemmat kappaleensa ja keskittyä tulevaisuuden tekemiseen.

Vuonna 2001 yhtye tunnettiin nimellä Sacra Via. Kompastuskivenä bändin toiminnan päästäkseen nousemaan täysteholle oli se, ettei sillä ollut käytettävissä vokalistia. Alkoi armoton metsästysreissu, joka tuotti tulosta kun Markus Granberg löytyi. Sen jälkeen bändi luo demoasteisen äänitteen — bändin nimi oli tässä välissä Ecliptica. Kului aikaa ilman mainittavia saavutuksia, kunnes sitten Patrikin ja Pederin lapsuudenystävä Kristofer Eriksen värväytyi rytmikitaristiksi. Nyt Ecliptica äänitti uuden demon ja ryhtyi keikkailemaankin. Bändi alkoi jo saada tuulta siipiensä alle, mutta sitten Kristofer muutti Tukholmaan voidakseen opiskella musiikkia. Markus taas haahuili Espanjaan asti, josta hän oli saanut viihdetaiteilijan pestin.