Metallimusiikki.net

Pahamaineinen ruotsalainen depressiivis­suisidaaliseksi black metalliksi mielletty Shining ja death- ja black metallia yhdistelevä suomalainen Chthonian esiintyivät Lutakossa torstaina 12.5.2011. Soiton oli tarkoitus soida jo vähän yhdeksän jälkeen, mutta vielä silloin paikalla oli vain muutama jamppa. Chthonianissa laulavan, Finntrollista paremmin tunnetun, Mathias “Vreid” Lillmånsin raivolla aloittaessa väkeä oli yhä paikalla säälittävän vähän.

Lämppäribändi oli edellytyksiltään vallan mainio, mutta keikka jäi pliisuksi. Fiiliksiä verottanut tunnelma johtui hyvin todennäköisesti nimenomaan tuosta yleisön puutteesta. Kappaleita kuultiin niin 2010 ilmestyneestä pitkäsoitosta “The Preachings Of Hate Are Lord”- kuin 2007 ilmestyneestä “Of Beatings and the Silence in Between” -lätyltäkin.

Pääesiintyjä Shining aloitti hieman kello yhdentoista jälkeen, jolloin väkeä oli yhä odotettua vähemmän. Voisi melkein sanoa, että minun aikanani Lutakossa ei ole koskaan ollut näin vähän tai väljästi porukkaa. Toisaalta keikat ajoittuivat keskelle viikkoa, torstain ja perjantain väliseen yöhön, eikä Shiningin pääjehu Niklas Kvarforth liioin fanejaan mairittele. Jokaisen vähänkään yhtyeen musiikkia kuuntelevan ja taustaa tietävän mieleen on varmasti jäänyt “IV — The Eerie Cold” -levyn aloitusraidan eri suuntaan ajatuksia sinkouttava alkuspiikki, jossa Mr. Bjornhagen haistattelee ja toivoo kuolemaa kuuntelijoilleen.

Shining on ennen kaikkea Kvarforthin projekti: provosoiva pläjäys uniikkia metallia. Livenä Shining on tunnelmaltaan hieman erilaista, kesympää. Vaikka pojat kuulostivat hyvältä, homma jäi keskinkertaiseksi suurien odotusten myötä. Kuullun perusteella olisin odottanut normaalista poikkeavaa keikkaa, todellista painostavaa ja depressiivistä fiilistä, mutta en mitään sellaista edes aistinut. Fiilistä olisi voinut saavuttaa, jos bändi olisi soittanut enemmän vanhempaa tavaraa. Yksi ensimmäisistä kuulemistani biiseistä nimeltään “Svart Industriell Olycka” olisi ollut mielenkiintoista kuulla livenä, mutta olin silti tyytyväinen että soittivat muita lemppareitani, kuten kappaleet “Submit to Self Destruction” ja “Claws of Perdition”.

Shining on livenä oikein katsottava, vaikka Aftonbladetin kohukeikkoja ei todennäköisesti enää tullakaan näkemään. Toisaalta se ei ole ollenkaan huono juttu. Klassiset shokeeraavat ja provosoivat GG-Allin-tyyppiset lavaesiintymiset tullaan pikku hiljaa unohtamaan Kvarforthin eräänlaisen pehmentymisen myötä, eikä niiden vuoksi kannata keikoille mennäkään, vaikka kuinka tekisi mieli tulla hakatuksi tai nähdä verta tai Kvarforthin satuttavan itseään.

Keikka osoitti, että suurin osa Shiningin ja sen keikkojen saamasta huomiosta on provosoitumisesta aiheutunutta älämölöä. Kvarforth kun tuppaa sohimaan muurahaispesää ja hihittelemään ihmisille jälkeenpäin. Vuonna 2011 Shiningin keikka oli kuitenkin loppupeleissä puitteiltaan kuin mikä tahansa muu keikka — ei sen enempää eikä vähempää. Shiningin musiikista diggaavien kannattaa kuitenkin nähdä bändi livenä ainakin kerran elämässään, ihan mahdollisuuden vuoksi.

Settilista:

1. Besvikelsens dystra monotoni
2. Vilseledda barnasjälars hemvist
3. Yttligare ett steg närmare total jävla utfrysning
4. Förtvivlan, min arvedel
5. Ohm (Sommar med Siv)
6. Submit to Self Destruction
7. Människa o’avskyvärda människa
8. Neka Morgondagen
9. Claws of Perdition
10. Låt oss ta allt från varandra
11. Plågoande O’Helga Plågoande

Shining on:

• Niklas Kvarforth (laulu)
• Peter Huss (kitarat)
• Christian Larsson (basso)
• Ludvig Witt (rummut)