Metallimusiikki.net

Yhäkin turhan vähän huomiota saanut jyväskyläläispoppoo Soulfallen on tehnyt kaksi hyvään pakettiin nidottua tunnelmallista ja synkkää metallipakettia, "World Expiration" ja "Grave New World". Tasan viikon päästä keskiviikkona 18. tammikuuta bändi julkaisee kolmannen kokopitkän levynsä "The Promise of Hell", joka on albumitrilogian viimeinen osa.

Levyn aloitusraita "The Birth of Newfound Death" alkaa mahtavan soljuvalla tunnelmallisella introlla. Kun viulu ja raskaammat kitarat puskevat tiensä tärykalvoille, seuraa välittömästi tutunkuuloista settiä. Yli kahdeksanminuuttisen aloituskappaleen luulisi olevan tukeva, mutta haikean ja eeppisen biisin loputtua kaipaa lisää. Ja sitähän seuraa kun "Questions and Answers" alkaa kuin odottamatta, ilman taukoa biisien välissä, vähän nopeammalla temmolla ja mukavan uusilla riffeillä.

"Ghosts" on myöskin melodialtaan tarttuva, levyn yksi selkeistä hittibiiseistä selkeällä kertsillään, mutta samalla yllättävän monipuolinen kipale. Jos hevibiisiä voi sanoa hempeäksi, neljäs biisi nimeltään "Scars Aligned" on sellainen. Kappaleessa kuullaan ensimmäistä kertaa selkeitä vokaaleja murinan rinnalla. For Selena and Sin -bändissä vaikuttava Annika Jalkasella on kappaleeseen erittäin sopiva ääni.

"The Silence of the Storm" on vähän tutumpaa settiä, mukavankuuloista mättöä. Kappaleessa yllättää etenkin pillien tuoma itämäinen soundi alkupuoliskolla. Ennen loppuhuipennusta loppuvaiheessa rauhoitutaan korvia hivelevään akustiseen harmoniaan. "Cold Beneath the Sun" jatkaa yhtä monipuolisella linjalla. Mukava kuulla toinen toistaan erilaisempia, mutta samalla selkeän vision säilyttäviä kappaleita. Taustaviuluista päätellen kappale vaikuttaa olevan levyn yksi sinfonisimmista.

Levyn lyhin kappale, kolme ja puoliminuuttinen "Dead and Dying" on energinen, kuvioiltaan upea. En vieläkään voi lopettaa moshaamista. "Bring me my demons" on suuri pulla nautittavaksi yhdellä kertaa, mutta miten maukas pulla! Mieleen painui erityisesti maukkaat kitarasoolot. Aggressiivisuudestaan huolimatta erittäin melodinen kappale.

Ja niin nopeasti päästään levyn loppuun. "At the Heart of Dying" päättää omalla surumielisellä tavallaan sekä levyn mutta myös koko kolmen levyn saagan.

Kokonaisuutena levy on jotain ihan uutta verrattuna aiempiin lättyihin. Se jos mikä on positiivista, ainakin tämän levyn kohdalla. Toisin kuin aiemmat levyt, "The Promise Of Hell" ei uppoa aivan ensi-istumalta, vaan vaatii monta kuuntelukertaa. Levyn aloitus- ja lopetusraidat ja "Questions and Answers" vaikuttavat olevan albumin kermaa. Haasteellinen levy on hyvä asia ja jo toisen kuuntelukerran jälkeen kappaleista nauttii aivan uudella tavalla.

Levyä on vaikea kritisoida, sillä kappaleet ovat selvästi kunnolla ja kunnialla loppuun asti hiottuja. Levyn monipuolisuudesta huolimatta olisin kuitenkin ehkä jäänyt kaipaamaan vieläkin kokeellisempaa matskua ja enemmän melodista laulua örinän rinnalle – tai sitten syynä on Grave New Worldin puhki kuunnellun We are the Sandin jättämä Lars Eikindin haamu. Se ei tosin ole iso miinus, sillä Kai Leikolan ärjyntä on poikkeuksellisen monipuolista. Pähkinänkuoressa "The Promise of Hell" on tammikuun kiinnostavimpia ja suositeltavia levyjä. Ei tarvitse kahta kertaa miettiä, helvetti luvattiin ja helvetti annettiin!

"The Promise of Hell" -albumin kappaleet:

1. The Birth of Newfound Death
2. Questions and Answers
3. Ghosts
4. Scars Aligned
5. The Silence of the Storm
6. Cold Beneath the Sun
7. Dead and Dying
8. Bring Me My Demons
9. At The Heart of Dying

Soulfallen on:

• Kai Leikola (laulu)
• Aapeli Kivimäki (kitara)
• Simo Rahikainen (kitara)
• Antti Simonen (kosketinsoittimet)
• Jarno Laitinen (basso)
• Matti Auerkallio (rummut)