Metallimusiikki.net

Yksi koko metallimusiikin suurimmista vaikuttajista, Judas Priest, ulotti massiivisen "Epitaph"-kiertueensa myös keväiseen Suomeen. Kyseistä kiertuetta on tituleerattu bändin jäähyväiskiertueeksi, mutta lukuisten yhtyeiden jäähyväiskiertueita nähneenä, tätä ei voi täysin tietää. Enkä myöskään sitä toivoisi. Konsertti olikin myyty loppuun ja keräsi ovien aukeamisen aikaan valtaisan kuulijajonon Jäähallin edustalle. Päätin tässä vaiheessa mennä kahvilaan odottamaan väkiryntäyksen harvenemista. Lopulta pujottauduin 2Lippu ostetaan" -kyltein varustautuneiden fanien läpi hallin ovelle, ja kampesin itseni sisään. Totesin saaneeni pressilipullani varsin hyvän katsomopaikan, ja ryhdyin odottamaan lämmittelybändi HammerFallia. Bändi hoitikin lämmittelyhommat kohtuullisen mukavasti, soittaen tukevaa perusmetalliaan varsin innostuneesti, ja saaden myös yleisön mukaansa. Mutta kaikki odottivat kuitenkin illan päätähteä, Rob Halfordia, joukkoineen. Lavan eteen viritettiin esirippu, ja odotus alkoi!

Lämmittelyjen jälkeen lavan eteen oli laskettu esirippu, joka toi mukavaa odotuksen tunnetta vähitellen täyttyvään halliin. Tunnelma hallissa alkoi pikkuhiljaa kuumentua, kun kaiutinpattereista alkoi kuulua tuo tuttu Black Sabbathin "War Pigs" -aloitusmusiikki. Tämän soitua esirippu aukesi, ja Halford piiskasi joukkionsa vauhtiin "Rapid Fire" -biisillä, kuten myös vuonna 2011 Sauna-festareiden keikalla. Muutenkin biisilista oli samaa kaliiperia, mutta ainahan sisäkeikka on visuaalisesti upeampi. Alkukeikan nopeissa biiseissä soundi oli eritoten kitaroiden osalta hiukan puuroinen, mutta asia parantui keikan edetessä. Yleisö eli koko ajan mukana kuumeisesti, ja vastaili kuin yhdestä suusta, ja nyrkit pystyssä Halfordin puhuessa kappaleiden välissä. Totuttuun tapaansa laulaja oli sonnustautunut raskaisiin nahka-asuihin, joita hän myös vaihteli keikan edetessä. Lisäksi valoshow oli hienointa mitä olen nähnyt ilmaa halkovine lasereineen, ja bassareihin tahdistettuine pyroefekteineen.

Tärkeintä on tietysti musiikki. Biisilistaan oli sovitettu kappaleita lähes kaikilta levyiltä, eniten kuitenkin maineikkaalta vuoden 1980 "British Steel" -levyltä. Oli hauska huomata, että "Turbo Lover" säväytti yleisön lopullisesti vauhtiin, vaikka itse levy sai aikanaan tuomiota, epäortodoksisesta koneiden käytöstä levyllä.

Keikan kuumentuessa oli aika ihastella yhtyeen hienoa yhteissoittoa. Huolimatta bändin pitkästä taipaleesta, onnistuivat he mielestäni saamaan tiettyä aggressiivisuutta soittoonsa. Tietysti voi kysyä, onko bändillä enää mitään uutta tuotavaa kuulijoille? Onhan Judas Priest tehnyt suureellisia levyjä viime vuosina, mutta kyllä tällaiselle keikalle mennään kuulemaan bändin kultakauden hittejä. Suvantokohtana näiden raskaiden palojen välissä oli "Diamond & Rust", joka on vanha Joan Baez -coveri ja saikin sytkärit syttymään yleisön joukossa.

Lopullisesti pankin räjäytti klassikko "Breaking the Law". Se esitettiinkin niin, että yleisö lauloi biisin, ja bändi soitti. Onhan tämä hienoa vuorovaikutusta yleisön ja esiintyjän kesken, mutta itse olisin mieluiten kuullut tuon Halfordin laulamana. Muutenkin tuli huomattua, että mies yltää todella korkeisiin sfääreihin ja ääniin lauluilmaisussaan. Hän on turhaan liian aliarvostettu laulajana, tai ehkä miehen soolotuotanto ei ole osunut aivan nappiin. Se klassinen rumpusoolokin kuultiin tässä välissä, ennen varsinaisen setin päättävää "Painkilleri"-hittiä.

Nämä soolot nyt ovat niitä vanhan liiton juttuja, joita ei juuri uusilla bändeillä enää tapaa. Encoreja tulikin sitten Porvoon mitalla, eli monta! Kiihkeimpinä niistä ehkä "Hell Bent for Leather". "You’ve got Another Thing Comin’"- biisiin oli ympätty Ritchie Faulknerin kitarasooloakin. Keikka päätettiin 1980 ilmestyneellä "Living After Midnight" -biisillä, joka on itselleni aina jäänyt jotenkin puolivillaiseksi elämykseksi, mutta yleisö otti tämänkin omakseen.

Mitä tästä jäi käteen? Tämä oli ehkä parhaimpia näkemiäni keikkoja. Keikka osoittaa, että jäähyväiset saisi heittää romukoppaan. Bändi soittaa paremmin kuin koskaan, ja jos se palaisi takaisin maanpinnalle levyjen teossa, olisi sillä vielä kilometrejä edessä. Keikka ei osoittautunut "Juudakseksi", vaan kaikki poistuivat tyytyväisinä, saatuaan annoksensa parhaimman tason metallia!

Nämä kuultiin:

1. Rapid Fire
2. Metal Gods
3. Heading out to the Highway
4. Judas Rising
5. Starbreaker
6. Victim of Changes
7. Never Satisfied
8. Diamond & Rust
9. Prophecy
10. Night Crovler
11. Turbo Lover
12. Beyond the Realms of Death
13. The Sentinel
14. Blood Red Skies
15. The Green Manalishi (With the Two Pronged Crown) [Fleetwood Mac -cover]
16. Breaking the Law
17. Painkiller
18. Encore: Electric Eye
19. Encore 2: Hell Bent for Leather
20. Encore 3: You’ve got Another Thing Comin’
21. Encore 4: Living After Midnight

Judas Priest on:

• Rob Halford (laulu)
• Glenn Tipton (kitarat ja kosketinsoittimet)
• Richie Faulkner (kitarat)
• Ian Hill (basso)
• Scott Travis (rummut)