Judas Priest Sauna Open Airissa 11.6.2011!
- Julkaistiin torstaina 30.06.2011.
- Luettu 1592 kertaa
- Bändit: judas priest
Brittiläisen uuden aallon heavyn eräs tunnetuimmista yhtyeistä, Judas Priest, rantautui Suomeen massiivisella, jopa kaksi vuotta kestävällä Epitaph-kiertueellaan! Monta heavy metallin klassikkobiisiä tehnyt yhtye on ollut viime aikoina harvinaista herkkua maassamme. Harvinaista on myös se, että yhtye on lähes alkuperäisessä miehityksessään. Täytyy sanoa, että tämä on ainakin minulle kovin keikka Saunan lähihistoriassa. Varsinkin kun bändi heitti todella pitkän keikan. Miten soitto sitten kulki Tampereen helteessä?
Sauna Open Airin vuoden 2011 viimeinen festivaalipäivä oli kerännyt 11 000 -päisen ennätysyleisön helteiseen Eteläpuistoon. Ei ole vaikea arvata, että moni oli tullut katsomaan juuri Judas Priestiä. Hyvissä ajoin, jo iltapäivän aikana alkoi yleisöä pakkaantua suurissa määrin päälavan eteen. Yhtyeellä oli sen verran tavanomaista massiivisemmat lavarakenteet, että ne oli koottu jo yön aikana, ja ennen keikan alkua oli lavakin verhottu katseilta piiloon, esiripun taakse. Tämä nosti tunnelmaa entisestään, ja hikinen, vellova yleisömeri alkoikin huutaa nimeltä sitä yhtyettä, jonka vuoksi tänne oli tultu.
Bändi ei juuri antanut odotuttaa itseään, vaan musiikki räjähti korville lähes määräajassa, ja jopa ennen esiripun putoamista. Lopulta verho saatiin alas. Sen takaa paljastuivat nahka-asuissaan komeilevat bändiläiset ja erilaiset ketjuin koristellut rampit, sekä lavan takaosan “British Steel” -albumin kannesta lainattu partaterälogo. Illan show polkaistiin käyntiin yhden Priestien parhaan albumin, joka on siis “British Steel”, avausbiiseillä “Rapid Fire” ja “Metal Gods”, jotka vauhdittivatkin menon huippuunsa heti kättelyssä. Keikkaa jatkettiin “Angel of Retribution” -albumin “Judas Rising” -biisillä. Mielestäni bändi soitti erittäin tiukasti, ja pitkä yhteinen soittokokemus todella kuului. Rob Halfordin kimeä ääni leijaili jossain kitaravallien yläpuolella, antaen ruoskaniskuja soitannolliselle ilotulitukselle. Tässä vaiheessa biisejä soiteltiin satunnaisesti lähinnä vanhemmilta levyiltä.
Viimeisimmältä, järkälemäiseltä, ja ristiriitaiset arviot saaneelta, “Nostradamus”-levyltä oli mahtunut mukaan peräkkäin esitetyt “Dawn of Creation” ja “Prophecy”. Kaiken kaikkiaan musiikki kuulosti samalta kuin levyillä, eikä bändi sortunut turhaan improvisointiin, eikä sitä siltä odotettukaan. Lavalla nähtiin myös jonkin verran tulipatsaita, mutta muuhun varsinaiseen showmeininkiin yhtye ei ryhtynyt. Yksi illan odotetuimpia biisejä oli tietysti jättimenestys “Turbo Lover”, jossa jopa kitarasoolon vibrakampeamiset olivat samanlaiset kuin levyllä. Ja mahtavasti biisi kulkikin, ollen ehdottomasti kovimpia biisejä metallihistoriassa.
Sen verran silmäniloa oli, että laulaja Halford esiintyi illan aikana erilaisissa asuissa, jotka olivat koristeellisia, ja varmasti kuumia. Hyvin mies kuitenkin jaksoi vetää pitkän keikan niiteissä ja nahassa.
“Ram it Down” -albumilta oli joukkoon eksynyt massiivinen seitsenminuuttinen “Blood Red Skies”. Varsinaisen setin loppupuoli paukutettiin yleisön muistiin klassikoilla “Breaking the Law” ja “Painkiller”, jotka jyräsivät loistavasti. Sitten alkoivatkin encoret paukkua. Ne olivat hiukan ehkä pettymyskin, joskin niihin sisältyi myös vanha tiukka menopala “Hell bent for Leather”, joka voisi myös sopia yhtyeen motoksi. Keikan päättänyt “Living After Midnight” on itselleni jäänyt aina vähän heppoisan biisin asemaan. Yleisö, joka oli elänyt mukana koko kaksituntisen tykityksen, tuntui arvostavan jokaista biisiä.
Omasta puolestani on sanottava, että tämä oli kovimpia näkemiäni keikkoja, nuoruuden legendaariselta yhtyeeltä. Olikin hienoa huomata, että bändi on kovemmassa vireessä kuin koskaan, eikä hommasta jäänyt rahastuksen makua jo yksin pitkän keikan takia. Lisäksi on todettava, että bändi tarjosi juuri sitä, mitä siltä haluttiin, eli rankkaa vanhan liiton riffipohjaista heviä. Kiitos Rob ja kumppanit, tästä on vaikea laittaa paremmaksi ensi vuonna!
Nämä kuultiin:
- Rapid Fire
- Metal Gods
- Judas Rising
- Starbreaker
- Victim of Changes
- Never Satisfied
- Diamonds & Rust
- Dawn of Creation
- Prophecy
- Night Craowler
- Turbo Lover
- Beyond the Realms of Death
- The Sentinel
- Blood Red Skies
- The Green Manalishi
- Breaking the Law
- Painkiller
- Encore:
- The Hellion
- Electric Eye
- Encore 2:
- Hell Bent for Leather”
- Encore 3:
- You`ve Got Another Thing Comin`
- Encore 4:
- Living After Midnight
Judas Priest on:
- Rob Halford (laulu)
- Glenn Tipton (kitarat ja kosketinsoittimet)
- Richie Faulkner (kitarat)
- Ian Hill (basso)
- Scott Travis (rummut)
Tietoa julkaisusta
Metallimusiikki.netin Jouni Kautto julkaisi tämän artikkelin. Selaat juuri osion Metallimusiikki sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella bändiin tai bändeihin judas priest. Klikkaamalla bändin nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset.