Maamme pitkäaikaisimpiin metallibändeihin kuuluva Tarot julkaisi uudelleen tehdyn debyyttialbuminsa antamalla sille nimeksi “The Spell of Iron MMXI” ja lähti samalla kiertueelle. Kiireistä huolimatta bändin basisti–laulaja Marco Hietala ehti vastailla levyä koskeviin kyselyihin.
Tarot julkaisi debyyttialbuminsa “Spell of Iron” vuonna 1986 Flamingo Musicin kautta. Hevialbumi ilmestyi LP-versiona. Teoksesta aikaisemmin keväällä julkaistu uusintapainos on tilattavissa esimerkiksi Levykauppa Äxästä CD-formaatissa.
Kuvaile vähän, miten syntyi idea tehdä debyyttialbumi uudestaan? Pelkästä biisien puutteestahan ei ollut kai kysymys.
Myyryläisen Mika Bluelight Recordsilta heitti vaan puhelinkeskustelussa mulle, että huvittaisiko tehdä eka albumi uusiksi juhlavuoden kunniaksi? Mikalla oli ideana tehdä tupla, jossa olis vanha ja uusi molemmat. Me kyllä innostuttiin ideasta, mutta nähtävästi King Foo ja Bluelight eivät päässeet järkevään diiliin kimpasta, joten päädyttiin tekemään sitten tuo uutukainen omana albuminaan. Eniten tässä varmaan vaikutti tuo idea juhlia neljännesvuosisataa spesiaalilla tavalla.
Millä tavalla levyn uudet sovitukset ja muut muutokset syntyivät, ja ketkä niitä tekivät? Toiko kukin uudistusideansa kehiin, vai suunnittelitteko niitä yhdessä?
Jo alusta pitäen oli selvää, ettei lähdetä tekemään mitään välityötä. Olennaista oli säilyttää alkuperäisten melodiat, kertsit ja riffit. Sen jälkeen oli taivas auki, ja kaikenlaista kamaa sieltä satoikin. Sovituksia tehtiin enimmäkseen työryhmällä: minä, Janne ja Spede. Janne jo senkin takia, että koko biisisaldo piti sovittaa koskettimille. Minä ja Spede taas kävimme rytmiosaston läpi. Tempojen nostot ja laskut ynnä muut reggaekikkailut lähtivät sieltä. Saku ja Tommi ottivat kantaa lähinnä omiin osuuksiinsa äänitettäessä jo albumia. Kaikkea mahdollista sai kyllä kokeilla, mutta minä ja Janne päätimme loppupeleissä, mitä käytetään. Meillä oli kuitenkin kahdestaan koko albumin äänitysvastuu.
Eikö syntynyt houkutusta tehdä kokooma-albumi Tarotin parhaista biiseistä?
Ei. Ajattelin kyllä aluksi, että oltais voitu tehdä muutama bonus tähän vielä “Follow Me Into Madness” -albumilta, mutta ei meillä lopuksi ollut aikaa… Eikä ehkä intoakaan. Tähän reseptiin ei tulla enää palaamaan, ja se virta, mitä meillä oli, käytettiin niin antaumuksella kuin vain mahdollista.
Kuinka paljon tähän loppujen lopuksi tuli muutoksia (en omista alkuperäistä levyä), ja näetkö tämän enemmän uudelleenjulkaisuna, vai kokonaan uutena levynä?*
Sovitustyöt tehtiin kyllä niin pitkälle kuin vain mahdollista. Selkeitä eroja löytyy. Kyllä tämä on enemmän uusi albumi. Biisit vain on plagioitu Tarotin ekalta.
Miten taidokkaita koette olleenne debyytin julkaisun aikoihin — miten paljon biisit monimutkaistuivat tämänhetkisten soittotaitojen mukaan? Oletko esimerkiksi uudella levyllä tuonut basson monipuolisempaan rooliin?
Itse olen aina ajatellut meitä aina juuri niin hyviksi kuin tämä kimppa ja bändi tarvitsee. Tottakai jotkut kulmat ovat ottaneet vauhtia tai tulleet “taidokkaammiksi” ihan kaikilla. Ei tässä silti progeilemaan lähdetty. Nämä ovat simppelejä metallibiisejä. Se oli vaalimisen arvoista uudelleen tekemisessäkin.
Millainen äänitysprojekti oli, ja kuinka paljon vanhoja raitoja säästettiin? 1980-luvullahan käytettiin studiossa analogitekniikkaa, jolla oli oma hyvä, jytisevä soundinsa. Mielestäni se onkin levyllä saatu säilymään hyvin. Joten kerro vähän, miten tuo studioteknisesti äänitettiin?
Vanha “The Spell Of Iron” äänitettiin analogisella 16-raita nauhurilla. Tiskejä ja mahdollisia efektejä en kyllä enää muista. Uusi versio on äänitetty alusta loppuun uudestaan. Nykyisin mennään Pro Toolsiin Macilla. Sinänsä hienoa tässä uudessa on se, että “MMXI” on täysin bändin sisäistä käsityötä. Janne äänitti rummut ja koskettimet. Minä äänitin bassot, kitarat ja Tommin kanssa laulut. Viimeisiä lauluja äänittäessä Janne jo miksasi albumia, ja sen perään myös masteroi sen. Kaikki laulut taustoja myöten ovat Tommia ja minua. Kaikki, mitä albumilta kuulee, on siis suoraan meiltä.
Onko tämä mielestäsi paras Tarot levy ikinä?
Suattaapi olla, mutta suattaapi olla että ei.
Mitä pohjimmiltaan haluatte sanoa tällä levyllä?
“Helvetti kun on vanhoja äijiä!” Jos tämä toisi nuo biisit tutummaksi tuolle nuoremmalle 2000-luvulla heränneille faneille, niin se olis hienoa. Ei kai siinä nyt kummempaa viestiä tarvita.
Kerro lopuksi, miten haluaisit uusien, ja meidän vanhojenkin kuuntelijoiden suhtautuvan tähän levyyn?
Avoimin mielin. Se on rock-yhtyeen rock-albumi. Jos se laittaa jalan vipattamaan, niin hienoa!
Metallimusiikki.netin Jouni Kautto julkaisi tämän artikkelin. Selaat juuri osion Metallimusiikki sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella bändiin tai bändeihin tarot. Klikkaamalla bändin nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset.