Metallimusiikki.net

Turisas, joka kuuluu maamme johtaviin viikinki- ja folkmetallin luukuttajiin, on keikkaillut kesän aikana sekä Sauna-, että Tuska-festareilla. Olikin jo aika saada yhtyeeltä haastattelu. Istuuduin bändin laulajan, ja toisen perustajajäsenen, Mathias Nygårdin kanssa Tuskan bäkkäribaarin pöydän ääreen. Tuska-festivaalin vuoden 2011 versiota vietettiin heinäkuussa Helsingin Suvilahdessa. Viikonlopputapahtumaan osallistui yli 28 000 metallimusiikin kuuntelijaa. Ensi vuoden Tuskan ajankohdasta aiotaan paljastaa tietoja syksyllä.

Bändinne on toiminut jo vuodesta 1997, joten aika pitkään. Kerro vähän alkuajoistanne?

Se oli vähän sellaista muun tekemisen puutteessa tehtyä, hyvin pienillä tavoitteilla. Pyörimme samoissa piireissä teini-ikäisestä lähtien. Kun tsekkailimme muita bändejä, mietimme, että olisi hienoa itsekin soittaa jotain. Alkuajat olivat hiukan sellaisia, että oli kiva kun oli treenikämppä, jotta ei tarvinnut juoda kaljaa ulkona.

Pääsitte julkaisemaan ensimmäisen levynne kuitenkin vasta 2004. Miten näin? Ja olitteko kuitenkin keikoilla tässä välissä?

Kyllä me tehtiin irtokeikkoja noina vuosina, mutta ei tietenkään mitään kiertuetta. Teimme tasan yhden demon, vuonna 2000, jolla saimme levydiilin Century Medialta, mutta meillä oli juuri 2000 luvun alussa armeijaa, ynnä muuta hässäkkää, niin että levyn teko viivästyi.

Onko tyylinne pysynyt samanlaisena niistä alkuajoista lähtien?

Kaikki tunnistettavat elementit ovat säilyneet samanlaisina. Tyyli ollut folkmetallia. Lähinnä vuodet ovat tuoneet mukanaan kehitystä. Olemme haistelleet uusia tuuliakin. Jonkinlaista uutta sisältöäkin on toivon mukaan tullut. Omasta mielestäni jopa ekoilta treenikämppä äänityksiltäkin voi tunnistaa tänä päivänä, että on sama bändi.

Mikä teidät sai aikanaan valitsemaan juuri folkmetallin?

Silloin, kun alotettiin, ei oikeastaan ollut sellaista folkmetal-käsitettä. Meille Amorphiksen alkupään tuotanto oli innostavaa, siinähän oli silloin jotain tämän kaltaisia tunnelmia. Ja brittiläinen Bal-Sagoth, jossa oli sitten enemmän sellaista syntikkapaisuttelua. Että näistä meille muotoutui sitten se oma soundi. Tulimme alun perin Hämeenlinnasta, emmekä paljon olleet tekemisissä muun musiikkiskenen kanssa. Oli hieno huomata, että 90-luvun lopussa alkoi muotoutua muitakin samantyylisiä bändejä. Vaikka kaikista bändeistä kuulee oman soundinsa, niin vaikutteet ovat kuitenkin samankaltaisia. Myöhemmin alkoi hahmottua folkmetal-genre.

Mitenkäs biisit syntyvät, ja ketkä niitä tekevät?

Pääosin minä kirjoitan kaiken biisimatskun. Se sitten vähän vaihtelee, että välillä mietimme yhdessä sovituksia, ja välillä taas olen jo itse demottanut kaiken. Välillä on menty melkeinpä studioon niillä demoilla, mutta tietysti jokainen soittaja sovittaa jutut omaan käteensä sopiviksi.

Otatteko jo sävellysvaiheessa huomioon esimerkiksi haitari- ja viuluosuudet?

Joo, ilman muuta. Viimeisimmällä levyllämmehän on paljon muun muassa orkestraalisia osuuksia. Välillä kuulee musiikkia, joka on tehty kitarariffin ympärille, ja sitten liimattu päälle orkestraatiot. Me taas olemme säveltäneet jo alussa musiikin kokonaisuudeksi. Siinä on omat vaikeutensa, mutta se on kuin palapelin rakentamista, jossa voi hyvin olla 500 palaa, tai 5000 palaa.

Lisääkö lisäinstrumenttien käyttö musiikkinne ilmaisuvoimaa?

Juu. Vähän on tullut sillä mielellä kirjoitettua musaa, että se olisi itselle mieluista, eikä sen mukaan, että kullekin olisi yhtä paljon soitettavaa. Eli eniten juuri musiikin ehdoilla tehty, ja sitten kun levy on tehty, niin mietitty miten se toteutetaan livenä. Jonkin verran biisejä joutuu sovittamaan uudelleen keikoille lähtiessä, koska samaa soitinarsenaalia ei ole livenä käytössä.

Millainen sanoitusmaailmanne on?

Se on aika pitkälti mun kynästä lähtöisin. Pohjaa paljolti historiallisiin, ja tarinankerronnallisiin aiheisiin. Levyt muodostavat myös omia tarinoitaan, etenkin tuo 2007 julkaistu "The Warangian Way". Sehän kertoo matkasta pohjoisesta Konstantinopoliin! Tänä vuonna julkaistu viimeisin levymme taas jatkaa siitä, mihin se edellinen jäi. En kirjoita tarinoita vain niiden itsensä vuoksi, vaan yritän sisällyttää niihin elementtejä myös nykypäivästä.

Millaisen vastaanoton tuo uusin levynne on muuten saanut? Miten tyytyväisiä olette siihen?

Tosi hyvän vastaanoton, kautta linjan. Meillä on sekin, että olemme julkaisseet levyjä suht’ harvaan tahtiin — noin kolmen vuoden välein, ja soundikin on tavallaan muuttunut aina levyjen mukaan. Tietysti on ihmisiä, joiden mielestä se eka demo oli paras, ja sitten taas toisia, jotka pitävät uudemmasta materiaalista. Joidenkin mielestä ekat tuotoksemme ovat hiukan naiivia musiikkia. Kyllähän sitä itsekin kuuntelee vanhoja tuotoksia, ei nyt häpeillen, mutta miettien, että jotkut jutut olisi voinut tehdä toisin.

Millainen levyntekoprosessi oli? Olitteko pitkään studiossa?

Se oli kyllä tosi pitkä. Biisien tekeminen aloitettiin vuonna 2009. Studioon päästiin 2010, jossa sitten vierähtikin 10 kuukautta. Meillä on niin paljon tavaraa niissä biiseissä, että se vie aikaa. Säästämme sitten siinä, että emme mene kalleimpaan mahdolliseen studioon, koska tänä päivänä vaadittava laatu on mahdollista saavuttaa myös halvemmassa studiossa. Ennemmin sitä ottaa studiossa enemmän aikaa, kuin viimeisintä tekniikkaa!

Olette olleet myös manner-Euroopassa suosittuja. Oletteko keikkailleet siellä?

Itse asiassa alkuvuodesta kun levy tuli ulos, meillä oli viiden viikon jenkkirundi, ja heti perään 6–7 viikkoa Euroopassa. Vastaanotto oli tosi hyvää, koska olemme keikkailleet aika paljon Euroopassa. Tämä rundi nyt oli turnee, jossa oli mukana muitakin bändejä. Homman juju oli, että tammikuussa lähdettiin Meksikoon, ja toukokuussa tultiin kotiin. On kuitenkin aina mukavaa soittaa uudelle yleisölle. Olihan se aika pitkä pätkä. Lisää on luvassa syksyllä Euroopassa, ja Briteissäkin joku 20 keikkaa.

Haastattelun lähetessä loppuaan, haluan yrittää vielä pureutua syvemmin Turisaksen musiikkiin, joten pakkokysymys: onko musiikissanne sanomaa?

No, kuten totesin aiemmin, koitan kyllä sisällyttää teksteihin jonkinlaisia pohdintoja tästä päivästä, enkä vain tarinoita viikingeistä, jotka heiluttaa miekkaa. En katso, että meidän tehtävämme olisi ajaa jotain poliittista tai yhteiskunnallista sanomaa, vaan pikemminkin tarjota kuulijalle erilaisia näkökulmia, mutta jättää kuitenkin lopulliset päätökset ihmiselle itselleen.

Miten näet, että musiikkinne voisi kehittyä tulevaisuudessa?

Meillä on aina ollut hyvin laaja-alainen vaikutteiden kirjo, koska emme halua fakkiutua yhteen näkemykseen. Haluamme säilyttää mahdollisuuden kehittyä mihin tahansa suuntaan, emmekä täten halua maalata itseämme nurkkaan. Varmaan seuraavalle levylle pitää taas miettiä uusia elementtejä, jotka pitävät musiikin meille kiinnostavana, ja myös yleisöllekin. Ettei tulisi mitään liukuhihnamusiikkia, jossa sama levy tehdään kuudetta kertaa.

Lopuksi vielä: mikä mielestäsi erottaa teidät muista genren yhtyeistä?

Meille on aina tietty oman tien kulkeminen ollut tärkeintä, niin musiikillisesti kuin sisällöllisesti. Keikkaa olemme tehneet hyvin erilaisten bändien kanssa. Aivan äärimetallista hyvinkin kevyeen. Eli yritämme rakentaa mahdollisimman laajan yleisöpohjan.

Haastatteluun varattu aika kului taas kerran nopeasti, ja olikin aika päästää Mathias seuraavaan piinapenkkiin. Turisas heitti sen verran hyvän keikan, että suosittelen ehdottomasti bändin livekunnon katsastamista, jos tilaisuus aukeaa!

• Kuvat:
• #1
• #2
• #3
• #4
• #5
• #6
• #7
• #8
• #9
• #10
• #11
• #12
• #13
• #14

Turisas on:

• Mathias "Warlord" Nygård (laulu)
• Jussi Wickström (kitara)
• Olli Vänskä (viulu)
• Netta Skog (haitari)
• Hannes "Hanu" Horma (basso)
• Tuomas "Tude" Lehtonen (rummut)