Metallimusiikki.net

Ensiferum Tuska Open Airissa.

  • Julkaistiin torstaina 06.08.2009.
  • Luettu 2220 kertaa
  • Bändit:

Ensiferumin kokoonpano ratsujen selässä keskellä metsäaukiota, jossa taustalla havupuita ja maassa sammalta ja muuta metsäistä meininkiä. Kuvassa viisi hevosten selässä istuvaa ihmishahmoa, joista kolme vasemmalla ja kaksi oikealla.Ensiferumissa viisi jäsentä

Suomalainen viikinki–, folk– ja melodista death metallia soittava Ensiferum pääsi näyttämään nykyisen keikkakuntonsa Tuska-festivaalien ensimmäisenä iltana. Yhtyeen nimi merkitsee latinaksi “miekankantajaa”, joten oli aika ottaa selville millaisista ritareista oikein on kyse! Kertojana toimi yhtyeen lipunkantaja, kitaristi Markus Toivonen.

Tämä haastattelu tehtiin 26.6.2009 Helsingin Tuska Open Airissa. Samana päivänä Metallimusiikki.net kävi jututtamassa myös Rotten Soundin laulajaa. Jatkoa tälle juttusarjalle seuraa lähipäivien aikana.

Yhtyeenne taival alkoi jo vuonna 1995. Kerro vähän historiaa!

Meillä oli parin kaverin kanssa sellainen bändi, joka soitti kaikenlaisia covereita, ja tuli sellainen fiilis, että pitäisi tehdä omaa musaa. Pari siitä porukasta, Kimmo ja Sauli, jäivät sitten uuteen bändiin. Ruvettiin sitten vain vääntämään biisejä ja -96 tammikuussa oli itse asiassa ekat treenit. 1997 tuli sitten ulos eka demo. Eihän se kummoinen ollut, mutta oli siinä oma fiiliksensä. Sitä tuli läheteltyä joka paikkaan ja olihan se joissain perinteisissä demoarvioinneissakin.

Pääsitte vuonna 2000 tekemään debyytin Spinelle. Miltäs se tuntui, päästä isolle yhtiölle?

Olihan se siihen aikaan tosi hieno homma. Kyllä sitä silloin fiilisteltiin. Muistelen, että meillä oli vieläpä niin hyvä tilanne, että meillä oli oikein valinnanvaraa, että kenen kanssa lähdetään tekemään. Kolmas demo oli sitten kiinnostanut useampia.

Millainen on musiikin luova prosessi?

Mähän olen ite ainoa alkuperäinen jäsen, ollut jo pitkän aikaa. Olen niitä itse tehnytkin aika pitkälle. Mä en ole sanoituksia tehnyt ite, kuin ekalle demolle, yhteen biisiin, mutta sitä ei lasketa. Yleensä vain soittelen himassa kitaraa ja sitä kautta syntyy melodiat ja jotain riffejä. Sitten tehdään bändin kanssa treeniksellä sovitustyötä, ja rummut ja kompit. Nykyään olen tehnyt myös tuon meidän basisti Samin kanssa yhteistyötä. Kahdestaan soitellaan ja Sami tekee sitten sanat. Yleensä myös melodiat tulevat ennen sanoja, mutta uudelle levylle taisi olla pari sellaista, joissa lyriikat oli jo valmiina. Niissä tuli sitten tunnelmat, että tää sopisi tuohon ja tämä tähän tunnelmaan.

Et tietenkään osaa puhua Samin puolesta, mutta millainen sanoitusmaailma on, kun siellä toistuu erilaisia ritari- yms. teemoja?

No, se on juuri sitä miltä kuulostaa. Onhan niissä sitten aina jotain syvällisempääkin jos osaa lukea rivien välistä. Ainakin sellainen kuva minulle on jäänyt, vaikka ei Samikaan niitä ole paljon paljastellut. Ei ne aivan hatusta ole vedetty, vaan kyllä niissä kaikissa jokin pointti on.

Ovatko monet miehistönvaihdokset aiheuttaneet päänvaivaa?

Tottakai ne ovat. Varsinkin vokalisti Jari Mäenpään lähtiessä 2004 perustamaan omaa bändiä (Wintersunia, toim. huom.). Ei pystytty jatkamaan hänen kanssaan, koska en tiedä olisiko sitä sitten enää tehty mitään uutta. Sitten saatiin toi Pete aluksi tuuraamaan, ja koska se meni niin hyvin, niin hän sitten vakiintui. Jossain vaiheessa päätti basisti lähteä. Tilalle saatiin Sami, joka oli aikamoinen lottovoitto meille juurikin sen takia, että olemme hänen kanssaan saaneet tän homman niin hyvin pyörimään.

Bändi on myös nykyään aika tiukkaan hitsautunut, että ollaan nyt ihan eri tilanteessa, kuin silloin kun yhtye alkoi hajoilemaan. Ekalla levyllähän oli Finntrollin Trollhorn koskettimissa. Seuraavalle levylle saimme sitten jo oman kosketinsoittajan, eli Meijun, joka nyt valitettavasti lähti bändistä viimeisimmän levyn jälkeen. Hänen tilalleen tuli Emmi ensin tuuraamaan ja nykyään hän on vakituinen jäsen.

Muistelenko oikein, että te olisitte käyttäneet myös kanteleensoittajaa levyillänne?

Joo, meillä on ollut itse asiassa joka levyllä, ja EP:llä, kanteleensoittaja. Eri tyyppi vain joka kerran. Idea siihen lähti alunperin siitä, että ei ollut silloin vielä mitään muuta metallibändiä, joka olisi käyttänyt kannelta. Se oli sopivan lähellä musiikkimme teemaa — tuollaista kansanmusiikkimeininkiä. Se soitin on aina vaan saundannut niin hyvältä, niin pakkohan se oli saada.

Te olitte 2003 peräti Kööpenhaminassa äänittämässä. Millainen se reissu oli? Oliko jälki parempaa kuin mihin täällä Suomessa olisi pystytty?

Levy-yhtiöltähän tää idea tuli alunperin. Kysyttiin, että haluatteko lähteä tekemään entisen Metallica-tuottajan kanssa levyä… Tottahan me kaikki vanhoina
Metallica-faneina halusimme. Ei sinne oikein mitään erikoista lähdetty hakemaan, vaan se oli vaan se, että tällainen mahdollisuus aukesi, niin lähdettiin tekemään. Hyvähän siitä levystä loppupeleissä tuli, ei voi valittaa. Sielläkin oli murheita esimerkiksi aikataulujen kanssa. Muitakin vastoinkäymisiä oli, joten reissu jäi mieleen siltä osin. Siellä tuli työskenneltyä neljä viikkoa, ja kuten sanottu, kun hommat meni vähän niin kuin meni, niin juttuja tehtiin vielä Suomessakin. Esimerkiksi kaikki akustiset soittimet äänitettiin Suomessa. Loppumiksaus tehtiin myös aluksi Kööpenhaminassa, mutta kun aika meni kortille, niin loput tehtiin mailien välityksellä Suomessa.

Millaisia bändi- ja musiikillisia innoittajia teillä on ollut?

No tietysti ensin nämä kaikki perinteiset Metallicat, Iron Maidenit yms. “vanhan liiton” bändit, mutta muutoin keskeisenä on kaikki kansanmusiikki. Jopa leffamusiikki. On sanottava myös melodinen death -musiikki, joka on tullut 1990-luvulla. Amorphiksesta lähti ehkä se suurin kipinä hommaan.

Teiltä on syksyllä ilmestymässä uusi levy. Miten olette mielestänne onnistuneet sen suhteen?

Erittäin hyvin. Kaikkien mielestä tämä on parasta koko uran aikana. Kaikilla on vahva tunne, että nyt taisi mennä nappiin. Ei ole ollut lainkaan sellaista, että osa porukasta kyräilee, että tulipa paska, ja osa tykkää, vaan kaikki ovat positiivisella mielellä. Helvetin raskashan se projekti oli.

Mites teillä keikkaa piisaa?

Tänään on tää Tuskan veto, jonka jälkeen lähdemme Jenkkeihin suoraan. Siellä on 20 vetoo! Syksyllä tulee pitkä Euroopan-rundi, jossa on keikkoja Suomessakin muutama. Elokuussa on muutamia pistokeikkoja ja sitten lähdemme uudestaan Jenkkeihin loppuvuodesta. Se on rankkaa, koska syksylläkin on tällaista tyyliin 60 keikkaa putkeen.

Tähän päätimme nurmikkorupattelumme ja Markus lähti virittäytymään illan keikkaa varten. Tutustu Ensiferumin Markus Toivosen haastattelun lisäksi Rotten Soundin vokalisti Keijo Niinimaan kanssa tehtyyn juttutuokioon siirtymällä tänne.

Ensiferum on:

  • Petri Lindroos (laulu ja kitara)
  • Markus Toivonen (kitara)
  • Sami Hinkka (basso)
  • Janne Parviainen (rummut)
  • Emmi Silvennoinen (kosketinsoittimet)
Tietoa julkaisusta

Metallimusiikki.netin Jouni Kautto julkaisi tämän artikkelin. Selaat juuri osion Metallimusiikki sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella bändiin tai bändeihin . Klikkaamalla bändin nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset.