Suomen metallibändien kärkikaartiin kuuluva, ja valitettavan harvoin kotimaansa lauteilla nähty Children of Bodom keräsi Tampereen keskeisimmän musiikkiareenan täyteen. Saavuttuani paikalle noin varttituntia ennen ovien aukeamista, kiemurteli Pakkahuoneen edessä jo noin sata metriä pitkä jono innokkaita faneja. Päätin avata terassikauden viereisessä ravintolassa. Puolessa tunnissa olivat kiireisemmät päässeet sisätiloihin. Heitä seurattuani huomasinkin paikkaan pakkautuneen jo massiivisesti kuulijoita, vaikka H-hetkeen oli vielä parisen tuntia. Odotusaika sujui rattoisasti täyteen ahdetussa Klubi-osiossa. Kun keikan alkamishetki alkoi lähetä, hilasin itseni lavan eteen ja aloin odottaa sitä, mitä tänne oli tultu kuulemaan ja katsomaan: dynamiittipanosta nimeltä Children of Bodom!
Pakkahuoneelle kerääntynyt suurilukuinen yleisö alkaa mylviä, kun lavalle tupruttaa savua. Valot himmenevät, bändin aloitusmusiikki alkaa soimaan, ja se musiikki tuntuu soivan ikuisuuksia. Bändiläiset tuntevat tietävän arvonsa, joten antavan yleisön odottaa. Viimein kundit, Alexi Laihon johdolla, pyrähtävät lavalle ja aloittavat illan soitannan mainiolla “Follow the Reaper” -biisillä. Kappale on bändin kolmannen studiolevyn nimibiisi.
Heti kättelyssä käy ilmi
Yleisöä lämmitettiin lisää toisella nimibiisillä, neljännen albumin “Hate Crew Deathroll” -kappaleella. Parilta ensimmäiseltä levyltä ei biisejä ole keikkasettiin mahtunut, mutta eniten biisejä soittolistalle otettiin juuri neljänneltä albumilta. Mukaan mahtuivat muun muassa sellaiset menopalat kuin: “Needled 24/7”, “Angels Don’t Kill”, “Bodom Beach Terror” ja “Sixpounder”!
Jonkin verran poikien esiintymisessä häiritsee Alexi Laihon egoistinen itsevarmuus, joka tulee esiin jopa ylimielisen oloisissa yleisön laulatuksissa ja muussa kosiskelussa. Mutta mitäpä tuosta loukkaantumaan, kun soitanta, joka on sentään perusasia, kulkee noin mahtavasti. Laulajana ynnä soittajana ei Alexia voi kuin kehua. Hän on myös mielestäni yksi ilmaisuvoimaisimmista metallisolisteista Suomessa.
Setin päästyä keskivaiheilleen, bändi räväytti ilmoille ulkomaillakin noteeratun hittisinglensä vuodelta 2005, eli kappaleen “In your Face”. Kyseinen biisihän on CoB:n myydyimmältä levyltä, yli 200 000 kappaletta myyneeltä “Are You Dead Yet” -albumilta. Levyltä keikkasettiin oli mahtunut toisena biisinä “Living Dead Beat”.
Viimeisimmältä varsinaiselta studioalbumilta, eli pois lukien cover-albumi “Skeletons In The Closet”, oli mukana vain nimibiisi, joka on hiukan ihmeellistä. Kuten myös kummeksuttaa se, että en muista kuulleeni ainuttakaan läväytystä tuolta mainitulta cover-albumilta, vaikka esimerkiksi Billy Idol -coveria “Rebel Yell” voi pitää todella onnistuneena teoksena.
Loppupeleissä yhtye piiskasi yleisöään loppukliimaksiin mm. “Hatebreed”-levyn biiseillä “DownFall” ja “Silent Night, Bodom Night”, päättäen tykityksen “Hate me” -kappaleeseen. Keikan loputtua oli hiki, niin kuin varmaan muillakin kuulijoilla, jotka hiljalleen alkoivat valua pois paikalta. Kaikki tuntuivat saaneen, mitä tulivat hakemaan, eli melko pitkän keikan maamme huippumetallia. On todettava että olimme todistamassa alkuvuoden hienoimpia, ellei hienointa metallikonserttia!
Metallimusiikki.netin Jouni Kautto julkaisi tämän artikkelin. Selaat juuri osion Metallimusiikki sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella bändiin tai bändeihin children of bodom. Klikkaamalla bändin nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset.