“Relentless Reckless Forever“ on maamme metalliylpeyden Children Of Bodomin 7. studioalbumi, joka myi jo julkaisupäivänään maailmanlaajuisesti yli 100 000 kopiota. Kuunnellaanpa, miten miehet ovat onnistuneet! Albumi julkaistiin Spinefarm Recordsin ja Universal Musicin yhteisvoimin 8. maaliskuuta. Sen soittolistalla kuullaan versiosta riippuen vähintään yhdeksän biisiä. Teoksesta tehtiin erikoisversio japanilaista, kanadalaista ja yhdysvaltalaista yleisöä ajatellen. Lisäksi albumin superversiolla kuullaan cover-versio Eddie Murphyn biisistä “Party All the Time”.
“Not My Funeral” aloittaa levyn yllättäen jotenkin ponnettomasti. Soundillisesti, ja miksauksen puolesta, tämä on parasta pitkään aikaan kuulemaani metallia. Useamman kuuntelun jälkeen tämäkin avautuu ihan kelvolliseksi biisiksi. Sama pätee koko levyyn. Sitä kannattaa lähestyä ajatuksella ja useammalla kuuntelukerralla. Tyylillisesti tämä ei hirveästi eroa aikaisemmista, joskin voisi sanoa, että virtuositeetin esittely on lisääntynyt jonkin verran. Eihän tässä mitään pahaa ole, kun kavereilla on mitä esitellä.
“Shovel Knockout” viljelee päähän jääviä melodioita, eikä olekaan yllätys, että se on löytänyt tiensä myös keikkasettiin.
Nimibiisi “Relentless Reckless Forever” on monisäikeinen matka metallimaailmaan. Siinä tulee mielestäni hyvin esiin kitaristien taitava yhteistyöskentely. Kaiken kaikkiaan sovitukset ja miksaukset jättävät instrumenteille hyvin tilaa.
Tämäkin keikkabiisi “Ugly” nousee ehkä yhdeksi levyn hienoimmista raidoista. Siinä on yhdistetty mainiosti vauhtia, ja tunnelmallista riffittelyä. Lisäksi rumpali ja kitaristit taituroivat siihen malliin, että kuulostaa välillä sämplätyltä, erityisesti bassorumpujen osalta.
“Was it Worth it” nojaa taas melodioihin, mutta ei onnistu nousemaan kovasti keskinkertaisen yläpuolelle. Myös sovitus on jotenkin tukkoinen. Levyn päättävä “Northpole Throwdown” on myös hiukan vaikeasti avautuva, nopeutta aika ajoin korostava biisi. Kyllähän tässäkin on taas kitaristinaluilla pureskelemista.
Onko tässä levyssä sitten kysymys muustakin kuin taitojen esittelystä? Onhan siinä. Parhaimmillaan levyllä on aivan mielettömän mahtavia metallipäristyksiä. Huonoimmillaankin keskinkertaista rupsuttelua. Soundit ovat huikeat, musa kulkee, joten ei kannata pillittää parista latteammasta raidasta, vaan vääntää nappulat kaakkoon!
Levyarvostelussa annettiin pisteet 4/5. Metallimusiikki.netin Jouni Kautto julkaisi tämän artikkelin. Selaat juuri osion Metallimusiikki sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella bändiin tai bändeihin children of bodom. Klikkaamalla bändin nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset.