Metallimusiikki.net

Siinä missä Black Sabbathin kaltaiset yhtyeet mullistivat rokin ja metallimusiikin 1970-luvulla, on UFC omalta osaltaan uudistanut koko taistelulajien alan. Ja tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten metallimusiikki on vaikuttanut myös UFC-urheiluun. Moni metallimaailman nimistä on lisäksi toiminut kameroiden takana säveltämässä ja tuottamassa biisejä, joita käytetään vaikkapa UFC-mainonnassa. Mutta sitäkin suurempi ja suoraviivaisempi rooli metallimusiikilla on nimenomaan UFC:n otteluiltoina, joiden aikana kaiuttimista saattaa useampaankin otteeseen pärähtää metallisoundeja ottelijoiden astellessa vuorollaan kehään. Miksi monet ottelijat suosivatkin nimenomaan metallimusiikin tahtiin kehään astumista?

Suurelle osalle ihmisistä musiikin kuunteleminen herättää jonkinlaisia tunteita. Hyvällä biitillä varustetut pop- ja tanssibiisit saattavat saada tanssijalan vipattamaan, kun taas herkät ja surulliset biisit vuorostaan voivat koskettaa kyyneliin asti. Näin ollen myös metallimusiikin kovat otteet ja aggressiot ovat omiaan nostattamaan adrenaliinitasoa ja tsemppaamaan pelaajan oikeaan tunnetilaan ennen ottelun alkua. Mitä tulee juurikin UFC:n kaltaiseen kamppailemiseen, mikään Billboardin hittibiisi Justin Bieberin tulkitsemana tuskin saa mitään positiivista pelaajassa aikaan. Sen sijaan, metallimusiikkiin kuuluva karjunta, villit kitarasoundit, voimakas rummuntaonta, ja syvääkin syvempi basso, ovat täydellinen valinta herättämään sisäisen taisteluvaiston. Puhumattakaan biisien voimakkaista sanoituksista, jotka auttavat nostamaan energiaa ja jännitystä niin pelaajissa kuin katsojissakin!

Jokainen UFC ottelija saa itse valita musiikin, jonka tahtiin astelee lavalle. Siksi he pohtivatkin syvään, mikä biisi on tehokkain auttamaan henkisesti valmistautumaan kehään astumiseen ja siellä odottavien lyöntien ja potkujen kestämiseen ja antamiseen. Ottelut kun eivät vaadi pelkästään taitoa ja kestävyyttä, vaan myös oikeanlaista motivaatiota, jonka voi saavuttaa päästessään oikeantasoiseen tappelutunnelmaan, johon musiikki on omiaan auttamaan.

Oikean biisin valitseminen onkin siis erittäin tärkeä osa illan ottelua, melkein yhtä lailla itse ottelussa annetut ja vastaanotetut iskut. Sen lisäksi, että se herättää pelaajan sisäisen taistelutahdon ja nostattaa vireystasoa, sillä on myös muita ominaisuuksia. Biisi, jonka soidessa ottelija ilmestyy kehään, on eräänlainen fanfaari ottelijalle. Se ilmoittaa ottelijan saapumisesta paikalle, se toimii eräänlaisena pasuunana ja kuuluttajana ottelijan olemisesta valmis taisteluun ja veren vuodattamiseen. Se esittelee yleisölle kuka ottelija on sisäiseltä luonteeltaan, ja miksi hänet kannattaa ottaa kehässä tosissaan.

Koska ottelijat itsessäänkin haluavat nopeasti asettaa oman, vastustajan, ja katsojien tunnelmat oikeanlaisiksi sekä ilmoittaa leijonan karjunnan lailla olevansa paikalla, vaaditaan siihen silloin toimintaa ja voimaa täynnä oleva biisi, joita metallimusiikki on täynnä. Ottelusta on tulossa brutaali, joten biisinkin täytyy olla. Brasilialaisen Sepultura-nimisen metalliyhtyeen biisi ”Ratamahatta” on yksi hyvä esimerkki biisistä, joka sopii taisteluhuudoksi, brutaalisen ottelun lupaajaksi, ja siksi brasilialainen ottelija Thiago Silva onkin marssinut sen tahtiin kehään useampaan otteeseen.

Tietenkin UFC-otteluista löytyy biisejä yhtä monta erilaista kuin on ottelijaakin. Biisivalinta kuvastaa aina jollain lailla ottelijan luonnetta ja tuntemuksia sekä tietenkin ottelutyyliä, ja metallin ohella usein soi myös uhkaileva ja vahva hip-hop tai rap-musiikki, sekä särmikäs old school country rock, josta yksi klassisimpia esimerkkejä on Johnny Cash. Oli genre mikä tahansa, se usein kuvastaa erinomaisesti ottelijan luonnetta ja taustoja, aivan tarkoituksellisesti.

Mutta kun kyseessä on kuitenkin aikamoisen väkivaltainen laji, tarvitaan katsomon laittamiseksi oikeanlaiseen mielentilaan yhtä lailla väkivaltaista musaa, jonkalaista ei loppujen lopuksi metallin ulkopuolelta samalla tapaa löydy. Kun taas raivoa ja väkivaltaa täynnä olevat metallimusan lyriikat ja soundit ovat kuin täydellisesti tehtyjä juuri UFC-matseja varten. Eikä nyt ole kyseessä vain maailmankuulut ja vanhemman luokan bändit kuten Motörhead, Metallica, tai Disturbed. Kun salissa soi vaikkapa kaulan katkaisua lupaava biisi, jonkalaisen esimerkiksi bändi nimeltä Prong on aikoinaan julkaisu. Silloin tietää heti kehään olevan tulossa pelaaja, joka ei sympatiaa tihku ja jolta sitä ei heru. Hän on tullut voittamaan, sattui se kuinka paljon tahansa. Mikä tietenkin innostaa katsojia entisestään; UFC:ta on tultu paikan päälle tai TV:n äärelle katsomaan nähdäkseen kovia iskuja ja veren vuotoa, ja tämä taistelija lupaa heille juuri sitä. Myös AC/DC:n klassikkobiisi ”Highway to Hell” tai Guns N Roses:n yhtä lailla legendaarinen ”Welcome to the Jungle”, unohtamatta tietenkään metallikuningasta, Black Sabbathia, ja varsinkin ”Iron Man” –biisiä, joka on aivan omiaan kuvaamaan ottelijaa kuin ottelijaa. Ja nyt kun Guns N Roses on tekemässä paluuta, sopii odottaa stereoista kaikuvan vielä lähitulevaisuudessakin heidän taisteluhuutoja.

Esimerkiksi UFC vedonlyönti -kohteen saattaa valita nimenomaan ottelijoiden soittaman biisin innostamana. Kun ottelijan biisi puhuttelee myös katsojaa, oli kyseessä vanha ja rakastettu klassikkoräminä, tai upouusi väkivaltaisilla lyriikoilla täytetty tekele, on helppo hurrata kyseisen ottelijan puolesta ja matsin aikana eläytyä jokaiseen lyöntiin ja potkuun kuin olisi itsekin parhaimmillaan kehässä.

On mielenkiintoista huomata miten usein metallimusiikin lyriikat kertovat jo etukäteen minkälainen ottelusta on tulossa, ja siksi metallibiisit ja UFC-ottelut kävelevätkin kuin käsi kädessä, kuin ne olisi tarkoituksellisesti nidottu yhtenäisiksi. UFC-tasolla tapellaan lähes primaalisen aggressiivisesti, eikä siitä loppujen lopuksi kerro mikään yhtä suoraan kuin metallissa kuuluva eläimellinen karjunta. Onko siis ihmekään miten suuri osa UFC:tä metallimusiikki tätä nykyä on?